Pyysin ja sain Fb:ssa vihjeitä (sekä oppaan Pitäjänmäkeen, kiitos Jan Fast!) muilta arkeologeilta ja selasin Museoviraston ylläpitämää muinaisjäännösrekisteriä, kun suunnittelin päivän ohjelmaa. Rekisterissä on tiedot kaikista Manner-Suomen kiinteistä muinaisjäännöksistä (=suojelluista maastossa olevista kohteista), ja niitä voi hakea esimerkiksi kunnan, kohteen tyypin tai ajoituksen mukaan. Olen käyttänyt ja täyttänyt muinaisjäännösrekisteriä työskennellessäni Museovirastossa, osallistunut sen kehittämiseen ja täyttöohjeiden kirjoittamisen. Tällä kertaa tarvitsin sitä kuitenkin toiseen tarkoitukseen: halusin etsiä mahdollisimman monipuolisen valikoiman yhden päivän aikana saavutettavia arkeologisia kohteita, joissa olisi jotakin "nähtävää". Uusi näkökulma tuotti seuraavia huomioita.
- Olisi kätevää, jos kohteille olisi monenkirjavien koordinaattien lisäksi ilmoitettu myös katuosoitteet.
- Karttanäkymät ovat käyttökelvottomia, mikäli alueella on paljon kohteita lähekkäin.
- Kohteiden kuvaukset ovat osin hyvin niukkoja (tämä ei ole varsinaisesti uusi havainto). Lisätietoa löytyi vaihtelevasti esim. arkeologisten tutkimushankkeiden rekisteriin johtavan linkin kautta.
- Hankerekisteriin liitetyt sähköiset tutkimusraportit eivät edelleenkään näy tavis-käyttäjille, eivät siis myöskään arkeologeille ja tutkijoille jotka eivät työskentele Museovirastossa tai maakuntamuseossa. Sivulla olevassa ilmoituksessa kerrotaan tekijänoikeuksien kuuluvan raportin tekijälle ja mahdollisille muille tahoille, ja että sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa oikeuksien haltijalta. Voisi luulla, että raportin lukeminen tai printtaaminen ei ole luvanvaraista "sisällön jatkokäyttöä". Varsinkin kun tutkimusraporttien paperiversiot ovat julkisessa arkistossa tarkasteltavissa ja kopioitavissa.
- Itselläni oli joku aavistus sekä kavereiden vihjeitä siitä, mitä kannattaisi mennä katsomaan. Ei-arkeologilla harvemmin on. Nähtävyydestä käyvät, erityisen hienot kohteet voisi jotenkin merkitä rekisteriin, vaikka hannunvaakuna-symbolilla (vrt. vedenalainen kohde)? Näiden kohteiden kuvauksiin voisi panostaa, liittää mukaan kuvia löydöistä ym. Rauhoitusluokka (1-3) kertoo jotakin kohteen "arvosta", mutta sen perusteella ei voi tehdä hakuja. Luokitus ei ehkä aukene muille kuin asiaan vihkiytyneille, jotka hekin ovat erittäin tietoisia sen äärimmäisestä subjektiivisuudesta.
- Kohteita voitaisiin luokitella muidenkin ominaisuuksien, esim. saavutettavuuden, elämyksellisyyden, ymmärrettävyyden tai monipuolisuuden perusteella. Tai vaikka luonnonympäristön ja sieniesiintymien. Kokonaisuudet, joihin liittyy muinaisjäännösten lisäksi rakennusperintöä, upeita maisemia tai luontokohteita olisivat houkuttelevia. Näiden "arvotiivistymien" tunnistaminen ja osoittaminen ollee tärkeä osa myös suojelutyötä.
- Kommentointimahdollisuus/tykkäysnappi antaisi kelle tahansa mahdollisuuden osallistua merkittävien, arvokkaiden tai hyvien nähtävyyskohteiden määrittelyyn. Tai kertoa niistä hyvistä sienipaikoista, jos joku hullu sellaista tietoa haluaa jakaa. Tähän ideaan perustuu Ruotsin Riksantikvarieämbetetin Platsr.
- Luksusta olisi sovellus, joka ehdottelee kohteita ja reittejä käyttäjän kerrottua lähtö- ja paluupisteen, käytettävissä olevan ajan, kulkuvälineen ja mahdolliset liikuntaesteet. Lopuksi fantasiaohjelma tuottaisi printattavan tai älypuhelimeen ladattavan opasteen, johon olisi koottu niin ajo-ohjeet, aikataulut, matkan varrella olevat viihtyisät kahvilat kuin kohteiden kuvauksetkin.
Muinaisjäännösten hallinnointi on käytännössä kulttuuriperintöä koskevan tiedon hallinnointia. Muinaisjäännösten tai minkä tahansa kulttuuriperintökohteen saavutettavuus tarkoittaa ennen kaikkea pääsyä niitä koskeviin tietoihin. Muinaisjäännösrekisterin kehittäminen ja avaaminen avoimena tietona antaisi kelle tahansa mahdollisuuden luoda rekisterin tietoihin pohjautuvia sovelluksia. Suunnittelemani arkeologisen kulttuuriperinnön ontologia on yksi tarpeellinen palikka tässä kehityksessä.
